Töitten jälkeen on ihanaa istahtaa parvekkeelle jätskikipon kanssa (rommi-rusina- ja lakujätskiä, nam!) ja nautiskella lämmöstä ja kauniista kukista. Ja kyllä taas oli niin kaunis iltapäivä parvekkeella, että piti ottaa muutama kuva. Oli ihan sininen taivas, kukatkin on alkaneet kukkia ihan hirmuisella innolla. Voi kun tää kesä ei loppuisi koskaan:)

leikkaa liimaa askartele.

Innostuin leikekirjahommista, lehtiä kun kerääntyy nurkkiin niin valtavasti, että kaikkea ei voi säilyttää, mutta toisaalta (hamsterina) mun on vaikea luopuakaan niistä. Ratkaisuksi tuli leikekirja, johon voi leikata ne parhaat ja kauneimmat kuvat ja joutavat pistää roskiin.

Ajattelin tehdä yhden muodista ja yhden sisustuksesta. Aloitin homman sisustuksesta. Ja tää on muuten kivaa! Kolme tuntia meni hurahtaen kun rupesin silppuamaan ja liimaamaan.

lekottelua ja löytöjä.

Viimeistä virallista lomapäivää viedään (viikonloppu ei oo virallisesti mun mielestä enää lomaa, se on vaan viikonloppu). En taho maanantaina töihin, onks pakko hei? Just tietysti nää helteetkin alkaa ku meikäläinen joutuu takas toimistolle istumaan, epistä! Mutta nautitaan nyt tästä sitten vielä nää pari päivää. No oon nyt nauttinut tästä auringosta parvekkeella kirjoja lueskellen (kävin kirjastosta hakemassa uuden Sujata Masseyn Rei Shimuran, Yakuzan jäljillä, aah) ja aurinkoa ottaen.



Ja sitten tein taas löydön. Siellä kirjastossa käydessä silmäni havaitsivat ostarilla jotakin myytävää.. siellä oli nimittäin yksi ainoa kirppispöytä. Sieltä yhdeltä ainoalta pöydältä löytyi tietenkin tämmöset, 3 Ultima Thule jälkkärikippoa vitosella. Hyvä päivä taas kerran:)

jos metsään tahdot mennä nyt niin takuulla yllätyt.

Tällästä tää on kun asutaan täällä huitsulan hitossa, vadelmia aamupalaksi! Löytyivät eilen illalla lenkillä ja tänään aamulla suunnistin kippojen ja koiran kanssa paikalle ja korjasin talteen. Ja niitä oli paljon. En edes rohmunnut kaikkea, vaan sinne jäi vielä puskatolkulla noita! Kaksi (pientä) kipollista tuli! Nam!

slurrrrps.

Joo, tein mokkapaloja, tarviiko sanoa enempää.. Ja hyviä oli! Siitä on varmaan jotain viisi vuotta kun viimeksi tein noita, hyvin onnistui vaikka nonparellejä ei ollutkaan, laitoin sitten sen sijasta koristukseksi pikkuisen raesokeria. Leipomusten teko sujuu aina tyylillä, kun on mummun vanha pilkkuessu päällä:)

iltalenkillä.

Eilen illalla oltiin koiran kanssa lenkillä auringonlaskun aikoihin.

tee-se-itse maksimekko.

Tänään tuli inspiraatio tehdä jotain tuolle mekolle, jonka joskus kauan sitten olen huuto.netistä ostanut, mutta joka olikin sitten saavuttuaan waaay too big. Siis oikeasti, niin iso, että helmat laahasi puoli metriä perässä ja yläosa oli myös kaksi kertaa liian iso, joten sitä ei voinut pitää edes vyön kanssa.. Ja tossa henkarilla roikkuessaan se näyttää kyllä ihan joltain mummon yöpuvulta, joten ei sitä voinut käyttää tollaisenaan laisinkaan..



Mekon merkki on joku vanha suomalainen Lollipop, en ole kuullutkaan koskaan moisesta, mutta yllättävän laadukkaalta tuntui kangas, mekossa oli vielä vuorikangaskin.

Että ei sitten muuta ku ompelutarvikkeet esiin. Ronksu taiteellisena johtajana veti lonkkaa kaks tuntia tossa sohvalla vieressä kun mä ähräsin neulan ja langan kanssa:D




Ja tattadaa, tässä valmiina!



Laitoin tohon vyön malliksi että noin sitä aion käyttaa, sen verran leveä oli tuo mekko-osa, että ei sitä mun taidoilla voinut alkaa tuon enempää kaventamaan. Kavensin vain tuosta kainaloiden alta sen verran kuin tarvitsi, ettei yläreuna löpsöttänyt ja jätin muuten tuon alaosan silleensä. Olkaimet on tehty yhdestä vanhasta hennesin villatakin vyönä olleesta vaaleanpunaisesta silkkinauhasta, onneksi tuli säästettyä se:)Oikein poltin nuo silkkinauhan päätkin etteivät lähde purkautumaan.

En oikein osaa päättää onko toi kauhee vai hieno, mutta päällä se hulmusi ihanasti (kun vein roskia ja koiraa ulos) ja ainakin villatakin ja vyön kanssa se muodosti aika mainion näköisen yhdistelmän. Vois laittaa joku päivä päällekin jos vaan säät sallii. Parhaiten tuon kanssa menivät ne mun uudet roomalaiset remmisandaalit. Ja hihoista jäi sen verran matskua, että niistä saa väkerrettyä vielä muutaman ison kukan, jonka voi laittaa vaikka jonkun takin rintapieleen roikkumaan. Jes!

tahtoo mulberryn.

kuva: www.pursepage.com

Huomaan taas surffailevani jatkuvasti netissä, haaveilemassa. Tahtoisin niiiiin kovasti tuon ihanan Mulberryn Bayswaterin, juuri tuon Oakin värisen.. Voivoi, raaskisikohan sitä ostaa? Ebaysta käytettynä ehkä joo, saisi vähän edullisemmin.. Mullehetikaikkinyt!

Tykkään oikeasti tosi paljon noista Mulberryn laukuista. Minullahan on se yksi pikkuinen Roxanne, pinkkinä. Sen ostin käytettynä ebaysta ja tosi hyvässä kunnossa se on, rakastan sitä:) Täytyy esitellä se joku päivä täällä blogissa.

Tsekkaa:
Mulberry

illalla.

Illalla paistettiin muurinpohjalettuja rannassa ja ihailtiin auringonlaskua.

mitäs me kalastajat.

Koira lähti innolla mukaan kalamieheksi. Minä soudin, mies kalasti ja koira tohelsi mukana, ei onneksi veneestä tippunut, vaikka saikin veneen ihan kiitettävästi keikkumaan kun piti kaikki nähdä. Elävät ja sätkivät kalat sitä vähän inhottivat, kuten myös allekirjoittanutta.. Lopputulos tosin oli oikein herkullinen. Saaliiksi saatiin ahvenia ja haukia!


Tuo hauki oli 85- senttinen "Kyntöjärven tappajahauki", jota väsytettiin kokonaiset 20 minuuttia ennenkuin se saatiin yhteistuumin veneeseen. Kalaa tuli itseasiassa niin paljon, että sitä riitti viemisiksi naapuriin sukulaismummoillekin. Kovasti tykkäsivät savustetuista tuliaisista:) Lopuksi vielä pari kuvaa kalaherkuista.

rondella.

Otan tässä pienen aikalisän Roomasta esitelläkseni yhden lasimaljakoistani. Tamara Aladinin Rondellan. Maljakko jäi mukaan Tampereelta kirpparilta ja majailee muiden lasiesineiden kanssa kirjahyllyssä. Sitten jossain vaiheessa kun esineitä on enemmän, pitäisi viritellä hyllyyn sisälle pienet spottivalot niin tulisivat paremmin esille lasiesineiden hienot yksityiskohdat.

Minä muuten pidän näitä maljakoita ihan käyttöesineinä, ne ovat tosi kauniita keittiönpöydällä auringonvalossa kun niissä on kaunis tuoksuva kimppu leikkokukkia.

Kuvasta kiitos pahakuvalle:)

pantheonin lumoissa.

Vaikuttavin rakennus Roomassa oli ehdottomasti Pantheon. Uskomatonta miten täydellinen voi rakennus olla, ulkopuolelta ei niinkään vaikuttava, mutta kun sisälle pääsee niin voi hyvänen aika! Ei sitä kupolia voi muuta kuin tuijottaa ihastuneena. Valo, joka katon 8,7 metrisestä aukosta tulee, saa koko kupolin näyttämään ihan maalaukselliselta, kun valo heijastuu kauniisti neliön muotoisista kattopaneeleista. Kävimme Pantheonilla kahtena eri päivänä ja siinäkin jo huomasi miten erinäköistä eri kerroilla oli.

Näkymä temppelin ovelta.

Varsinaisen temppelin ulkopuolella olevaa kattoa ja pylväitä. Katosta aikanaan on paavi Barberini varastanut pronssit (katto oli pronssattu) ja teettänyt niistä komean alttarin Vatikaaniin Pietarin kirkkoon..


Kaksi kuvaa kupolista kun ensimmäistä kertaa käytiin sisällä Pantheonissa. Tuo valo tekee koko temppelistä jotenkin pehmeänsävyisen kun se heijastelee katosta alas. Todella erikoinen valo!

Pronssiovet olivat vielä alkuperäiset. Todella paksut olivatkin!

Koskapa Pantheonin katossa oleva aukko tosiaan on ihan aukko taivasalle asti, sadesäällä sisään ihan oikeasti sataa. Lattiassa oli 24 pientä aukkoa (viemärisysteemi), joiden kautta vesi nopeasti kulkeutuu lattialta pois!

Pantheonin sisällä oli Rafaelin hauta! Pleksilasin takana tosin, harmillisen huono kuva tuli siksi. Rafael on kuollut samana päivämääränä kuin on syntynytkin, vain 37- vuotiaana.


Kuvia toiselta kerralta. Eikö vain olekin ihan eri tunnelma kuin aiemmin kuvatuissa kuvissa?

Vuokrasin Pantheonista audioguide- oppaan, kun toisella kertaa kävimme siellä (hinta 3 euroa, ei paha), jonka avulla pääsi hienosti sisään temppelin historiaan ja nykyisyyteen. Suosittelen muuten lämpimästi noita audioguide- oppaita missä vaan niitä on mahdollista saada käyttöön, ne eivät mielestäni ole mitenkään kamalan kalliitakaan, 3-6 euroa yleensä. Pantiksi pitää jättää ajokortti tms. jonka saa sitten takaisin kun palauttaa härvelin.

Pahakuvan puolelta löytyy vielä loistava panoraamakuva Pantheonin sisältä, siitä saa vähän paremmin käsitystä siitä millainen paikka oli oikeasti, vaikka kuvat eivät ihan täysin kykenekään tekemään oikeutta temppelin kauneudelle. Omat kuvani on vähän vaatimattomia kun en valokuvaamista oikein harrasta enkä niin paljon osaa. Olen turistikuvaaja:D

Tsekkaa:
Pantheon
Pahakuva