halvat huvit.

Muutamilla blogaajilla on viimeaikoina ollut listattuna hauskoja hakusanoja, joilla blogiin päädytään. Nyt vasta mullakin on senverran "historiaa" takana, että kannattaa listata.. Mun blogiin itseasiassa tullaan tosi normaaleilla hakusanoilla, joten kovin räväkkää viihdettä niistä ei löydy (mikä siis TIETENKIN tarkoittaa vain sitä, että blogini on aihepiireiltään hyvin hienostunut ja kyldyrelli:D)

elämään sisältöä- ei löydy tästä osoitteesta..
ikävä tamperetta- no tottakai!
jee- no jee jee:D Montakohan sivua piti selata kuukkelia ennenkuin mun blogi tuli vastaan? Miehen blogiin on eksytty parikin kertaa hakusanalla koira, mikä osoittaa kans tosi määrätietoista hakutulosten selausta, koska ihan parin ekan sivun aikana se ei tule vastaan..
kamperalla- siis mikä??!
kiuaskivet testissä- mitenköhän muuten kiuaskiviä testataan? Olis kiva tietää.. tai miksi niitä ylipäänsä pitää testata?
mulberry tilaa osta- kyllä kiitos mulle kans!
sponge koirat- koirat ymmärrän mutta sponge?
suuri hupsu- kyllä olen!
tela ketjun teko ohje: siis miten tällä yhdistelmällä päätyy tänne? ja miksi kukaan haluaa tehdä itse tela ketjuja?
älykäs koira- no jaa..

(Kuva on vanha ja kesällä otettu parvekkeella. Tuletule kesä jo!)

muffffffinssia.

Makean mieliteko aiheutti aamupäivällä kiivasta penkomista kaapeilla, ja pohdintaa, mitähän sieltä löytyisi ja mistä voisi edes jotakin hyvää saada aikaiseksi.. No muffinseja tietenkin! Suklaasellaisia. Ainoa miinuspuoli oli se, että oikeata suklaata ei ollut lainkaan, joten täytyi tyytyä muffinseihin ilman niitä. Meillä on tuo peltinen muffinsivuoka, joka on kyllä hyvä olla olemassa, koska paperisia vuokia ei ole kaapissa koskaan silloin kun niitä tarvitsisi.



Otin muffinsit jäähtymään leivinpaperin päälle ja tein kuorrutteen. Muffinsien päälle päätin tehdä mokkapalojen päällysohjeella mokkakuorutteen, että tulisi vähän suklaisempaa. Lisäksi joulusta oli säästynyt muutama piparminttutanko, joten murskasin ja ripottelin ne muffinsien päälle.


Mokkapalakuorrutteessa en varsinaisesti tehnyt ohjeen mukaan, laitoin vain jotain vajaa puolidesiä sulatettua margariinia, pari rkl kahvia, 2 rkl kaakaujauhetta ja tomusokeria sitten "sopivasti". Valutin vaan lusikalla hieman kuorrutetta muffinsin päälle ja annoin valua. Ripottelin piparminttumurskan samantien päälle.


Lopputuloksena todettakoon, että ei nämä ihan maailman parhaita muffinseja olleet, tykkään enemmän semmoisista kosteammista ja täyteläisemmistä. Nämä olivat ehkä vähän "kakkupohjamaisia". Tietty jos olisi laittanut niitä suklaanpaloja taikinaan niin olisi tullut parempaa. Mutta ihan hyviä nämäkin hätävarana ovat! Ennemmin näitä kai syö kuin pois sylkee;)

edit.
Otin ohjeen pois koska sillä ohjeella ei tosiaan tule mitään maailman mainioimpia muffinseja, kannattaa siis käyttää jotakin muuta ohjetta. Kuorrute ja piparminttumurska sen sijaan olivat nam!

kiviäkin kiinnostaa.

kuvat

Ehhehhee olipas nokkela otsikko;) No on siinä ehkä joku aasinsilta kivikirkkoihin ja siihen kiinnostaako ne ylipäänsä ketään.. No mutta joo, mua kiinnostaa ja olen lueskellut tuota aiemmin viikolla ostamaani Markus Hiekkasen kirjaa keskiaikaisista kivikirkoista ja kylläpä se onkin mielenkiintoinen. Oikeasti! Suomessa on itseasiassa todella hieno keskiaikainen kivikirkkoperinne, joka alkoi silloin piispa Henrik ja Lalli- jupakan jälkeisellä ajalla (tai no Lalli-incident sattui perimätiedon mukaan 1150- luvulla ja ensimmäinen kivikirkko on 1200- luvulta, mutta siitä se keskiaikainen perinne kumminkin hiljalleen alkoi).

Kuukkeloin noita kirkkoja kun muistin, että Tampereellakin Messukylässä sijaitsee vanha keskiaikainen kivikirkko. Se on itseasiassa Tampereen vanhin pystyssä oleva rakennus suoraan 1500- luvulta (paikalla oli ennen tätä jo 1400- luvulla puukirkko). Tuosta allaolevasta tsekkaa- listan ekasta linkistä pääsee muuten katsomaan panoraamakuvaa kirkon sisältä sieltä sivupalkista, kannattaa kurkata, aikas hienoa. Messukylän vanhassa kirkossa on kuvattu myös Hovimäki- sarjaa, tiesittekös sitä!

Talvikauden kirkko onkin suljettu, mutta täytyy ehdottomasti kevään korvalla Tampereella käydessä mennä pällistelemään kun se ihan vanhempien nurkilla sijaitsee. En tajua etten koskaan ole tuolla käynyt, sapiskaa sietäisin tästä hyvästä saada.

Tsekkaa:
Tampereen Messukylän vanha kirkko
Wikipedia: Keskiaikaiset kivikirkot
Rakennusperintö.fi

rompetta.

No johan tulee taas osteltua kaikenlaista, tällä kertaa mokosta nämä sievät pannunaluset. Noiden normihinta oli jotakin kolmen euron luokkaa, mutta Kampin mokossa maksoivat vain 50 senttiä. Ostin vielä eurolla kankaisia joulupallojakin muutaman sekä metalliset mittalusikat ja eteiseen korin koiran tavaroita varten. Mutku oli taas niin tarpeellista..

Tiedoksi muuten mokosta tykkääville, Kampin mokossa on tammikuun loppuun asti tyhjennysmyynti menossa ja kaikki tuotteet alennettu, osa enemmän, osa vähemmän. Myymälä keskittyy sinne Punavuoren Perämiehenkadulle moko- marketiin ja Kampin myymälä suljetaan kokonaan. Nyyh. No lompakko kiittää, Punavuoreen ei varmaan jaksa lähteä juuri koskaan..

shopitishop.

Otsikon perusteella voisi päätellä, että uudenvuoden hieno päätökseni olla ostelematta turhuuksia on kaatunut rämisten. No tavallaan onkin, sorruin nimittäin alennusmyynteihin- kirjasellaisiin! Tosin kaksi kolmesta oli ihan oikeasti tarpeellisia, jotka olisi joka tapauksessa täytynyt lukaista läpi, joten ehkä tätä ei lasketa niin suureksi rikkeeksi..:D Kivikirkkoja käsittelevän kirjan sain Suomalaisen kirjakaupan alesta 15 eurolla (normaalihinta oli jotain 67 euroa), joten hyvä ostos se kyllä oli!

Kaksi muutakin aiheeseen liittyvää opusta ostin, tälläkertaa nettikauppa Adlibriksen alesta: Suomen arkkitehtuuria ja taiteen sanakirjan puoleen hintaan. Hyviltä vaikuttavat nämäkin. Tilasin muuten ensimmäistä kertaa tuolta Adlibriksesta kirjoja ja hyvin pelitti. Toimitusaika ei ihan ollut tuota luvattua 4-8 päivää, mutta aika lähellä kumminkin. Toimituskulut olivat jotain kolmisen euroa, tosi halpaa siis ja jos olisi yli 40 eurolla tilannut niin postikuluja ei olisi tullut laisinkaan. Kaikkinensa sain paketin noin 30 eurolla. Ja sähköpostiin sain lähetystunnuksen, jolla pystyin seurailemaan paketin matkaa kohti lähipostiamme (iso plussa siis lähetyskoodista). Maksu tapahtui luottokortilla, mutta olisi voinut ottaa myös postiennakolla. Suosittelen!

Tsekkaa:
Adlibris

fäshöön leikekirjailua.

Sisustusleikekirja mulla on jo melkein valmis, laitan siitäkin kuvia lähiaikoine, mutta olen puuhastellut myös toisen kivan aiheen kimpussa. Eli olen riipinyt kivat kuvat irti myös muotilehdistä (joita niitäkin on kaapissa lojunut hyvin kunnioitettava määrä vaan eipä loju enää..).

Ostin Indiskan alesta aivan ihanan kangaskantisen kukkakirjaillun kierrekansion, johon olen näitä parhaita ja inspiroivimpia kuvia liimaillut. Ei tämä vielä valmis ole lähestulkoonkaan, mutta hyvään alkuun olen päässyt. Eilinen ilta menikin kokolailla villisti liimaillessa kuvia kansioon, koska kun tähän hommaan innostuu niin tunnit vierähtävät vallan nopeaan! Eiks oo ihanaa!

katsaus vuoteen 2009.

No eipä tosiaan oo tämä vuosi ollut mikään maailman paras ainakaan tähän mennessä ja vasta kaks viikkoa on takana. Mitähän kivaa loppuvuosi tuo tullessaan? Saldo tähän mennessä:

- haljennut paikka hampaassa ja tyhmä hammaslääkärilasku (olisin EHKÄ halunnut käyttää nekin rahat johonkin kivempaan kuin kärsimykseen). Ja hammasta särkee edelleen tai sit se on se viereinen kaveri. Jos se on se viereinen kaveri niin joudun juurihoitoon sen kanssa. Pelkään sitä jo valmiiksi niin että kädet tärisee. Vihaan hammaslääkäreitä. Pliis kertokaa, että juurihoidosta selviää hengissä!

- krampannut selkä. Eilen kävinkin manuaalisessa hoidossa ja nyt mun pitäis tehdä jotain helevatun keppijumppaa aamuin ja illoin ja mennä hierojalle ja välttää vetoisia paikkoja. Eläköön mummovuosi 2009.

- koiralle varasin taas ajan lääkärille. Harmittaa. Pikkusiskon marsukin sairastaa ja sisko on ihan alamaissa. Ensimmäisen lemmikin menetyksen pelko on kyllä tosi kurjaa, muistan kyllä miten surkeaa oli kun oma marsuni kuoli:(

- kameranpentele tosiaan otti ja meni rikki. No more pictures tästä lähtien johonkin hamaan tulevaisuuteen, ihan tässä heti ei raaski ostaa uutta. Pistän toivoni mieheen, että se osaisi jotenkin roplata sen takaisin edes jonkunlaiseen toimintakuntoon..

Jotenkin on vähän maku mennyt kaikesta. Joululoman rauha ja ihanuus tuntuu olevan jo valovuosien päässä. Seppo Rädyn sanoin voisi todeta, että "Joka toinen vuosi tuntuu menevän vanhalla miehellä perseelleen." Niinpä niin. Kai se tästä taas.

museopäivä ateneumissa.

Kävinpä taas Ateneumissa, tällä kertaa keskityin enemmän museon omiin kokoelmiin ja kävin jo kertaalleen nähdyn Mika Waltari ja taiteilijaystävät- näyttelyn vain vilkaisemalla läpi. Ostin myös tuon Ateneum- oppaan, monta kertaa olen meinannut ostaa mutten ole kuitenkaan ostanut.

Ateneumin omat kokoelmat on kyllä mahtavat! Sen lisäksi, että esillä on kattava kokoelma suomalaisia mestareita, esillä oli nyt mm. yksi museon arvokkaimpiin kuuluva Vincent van Goghin maalaus Katu, Auvers-sur-Oise (1890). Kuriositeettina kerrottakoon (luin tämän yllämainitusta Ateneum- oppaasta) että Ateneumin taidekokoelma on ollut maailman ensimmäinen museokokoelma, jossa on van Goghin teos, eli suomalaiset taiteenharrastajat on selvästi olleet edelläkävijöitä. Teos hankittiin vuonna 1903 silloisella 2500 markalla, eli halvalla kyllä lähti..

Kuva

Yksi huone oli omistettu Ernst Mether-Borgströmin konstruktivistisille teoksille- en ollut ennen niitä "livenä" nähnytkään, joten mielenkiinnolla niihin tutustuin. Täällä hieman tietoa taiteilijasta.

Ja otinpa sitten asukuvankin Ateneumin vessassa, pitihän kameralla nyt yksi kuva museosta saada ja kun itse museon puolella ei saa kuvata niin edes sitten vessassa:D

Päällä: pitkä t-paita h&m// neulepusero mango// kaulahuivi ja saappaat asos// farkut h&m kids// laukku spirit// rannekorut hopeaa, lahjaksi saatu.

Naama on sensuroitu ihan vaan siksi, että mulla oli ihan hirveä maaninen ilme siinä. Varmaan siksi kun pelkäsin, että joku tulee sisään vessaan ja luulee että olen karannut jostain hoitolasta kun sihtailen itseäni kameralla- vessassa.. Alla vielä lähikuvaa noista rannekoruista, kaikki mieheltä saatu lahjaksi synttärinä tai jouluna, sopii hyvin kun laittaa monta ketjua samaan aikaan ranteeseen ja kilisee kivasti.

aarre.

Mies otti kuvan tuosta minun aarteestani, eli Mulberryn pienestä pinkistä Roxannesta, joten esittelenpä tässä samalla tämän jumalaisen käsveskan, omat ottamani kuvanräpellykset eivät nimittäin ollenkaan tee oikeutta tälle laukulle.. Olen ostanut tämän noin pari vuotta sitten ebaysta käytettynä ja hinta oli tietysti paljon halvempi kuin uutena ostetun. Kyllä tuo ebay on sitten kiva shoppailupaikka!

Hoidan tätä laukkua hyvin hellästi, eli säilytän sitä dustbagissa ja rasvaan sitä värittömällä nahkarasvalla silloin tällöin, ettei nahka kuivu. (Kaapissa on iso pönikkä valjasrasvaa, jolla laukkua rasvailen.) Olisin aika happy jos saisin vielä Mulberryn Oakin värisen Bayswaterin. Ehkä sit joskus, koska enhän mä sellasta laukkua laisinkaan tarvitse..

koukuttavaa.

Pitkästä aikaa on taas tullut otettua käyttöön espressokone. Sillä saa kätevästi kahdelle espressot ja sivussa olevalla maidonvaahdottimella cappuccinoa varten maidot valmistettua.. Ah miten ihanalta tuo maistuu! Päälle kun vielä ripottelee vähän kaakaojauhoa niin on hyvää ja sitä tekee mieli tehdä koko ajan..

Muuten tänään on tullutkin lähinnä surffailtua netissä sisustusinspiraatioita etsiskellen. Haluaisin jonkun hauskan naulakko/koukkusysteemin makkariin seinälle, johon voisi laittaa vaikkapa koruja roikkumaan. Nyt mulla on 3 erillistä pientä rasiaa/laatikkoa, jossa koruja säilytän, ja vain osa kivoimmista roikkuu peilinreunalla. Urban Outfittersin sivuilta löytyi tosi kivoja koukkuja, tässä muutamista pikkukoukuista kuvia, joita ilomielin kelpuuttaisin seinälleni.


Tämä alla oleva hirvensarvikoukku on kanssa jotenkin tosi hauska.

Tämä alla oleva koukeroinen koukku oli nimeltäänkin ihan Jewelry Organizer. Tuohon ainakin mahtuisi mukavasti niin isot kuin pienemmätkin korut.

Sitten oli muutamia ihan isompia, vaatteille tarkoitettuja koukkuja.. Blah blah ja Welcome- koukut myös Urban Outfittersiltä.



Tämä ei enää ole koukkuosastoa, mutta löysin selaillessani tällaisen vaateripustimen islantilaisen Hanna Ingibjörgin suunnittelema. Oli siellä yksi hauska poronsarvikokun kuvakin mutten sitä saanut tähän napattua. Allaoleva haukkaripustin siis täältä

Jos mulla olisi oikein kovasti ylimääräistä rahaa niin ostaisin kyllä takkeja varten Eamesin Hang it all:n.. Olen vähän vastaavia väripallerokoukkusia nähnyt ainakin Kluuvin Miquessa ja jossain muuallakin, mutta jotenkin tuo Eamesin olisi SE oikea.. Kuva täältä.

yhen pienen koiran muotokuva.

Tein miehen äidille maalauksen valokuvan mukaan hänen pienestä ihanasta Ira- kääpiöpinseristään. Ira on jo varsin iäkäs mummokoira, mutta luonteeltaan varsinainen pikkusimppu. Maalannut en ole.. öö ehkä jotain viiteen vuoteen, mutta aika hyvä tuli, näköinen, ja se on tärkeintä, että se näyttää juuri Iralta:) Täytyypä alkaa taas maalailemaan, se olikin taas pitkästä aikaa oikein mukavaa puuhaa.

ulkoilua pakkasessa ja kasvissosekeittoa.

Olipa ihana ilma tänään, 15 astetta pakkasta! Parvekelasitkin oli ihan jäässä ja aurinko paistoi hauskasti sieltä välistä.







Kävin koiran kanssa ulkona haistelemassa pakkastuulia ja nappasin kameran mukaan, tuli nättejä kuvia, vaikka koirasta olikin lähes mahdoton saada mitään julkaisukelpoista kuvaa, oli niin innoissaan ulkoilusta.


Ja kaiken sen joulumässäilyn jälkeen päätin alkaa terveellisemmälle linjalle, joten tein chilistä kasvissosekeittoa (ja vielä ekaa kertaa elämässäni!). Ihan hyvää tuli ja kuuma keitto maistui ihanalta ulkoilun jälkeen:) (jälkkäriks söin kyllä aikamoisen kasan suklaakonvehteja, mutta täytyyhän ne syödä kaapista pois ennenkuin voi aloittaa sen terveellisen elämän eiks nii?)

Tässä vielä keiton ohje:

Kukkakaalia
Porkkanaa
Perunaa
Sipulia
Valkosipulia
Kasvisliemikuutio
Laakerinlehtiä
1/2 prk kevytkermaa (5 % ruokakerma)
Mausteita maun mukaan (ripaus suolaa, persiljaa, chiliä, basilikaa, valkopippuria)

(Määrät on vähän hakusessa, laitoin nimittäin ensin sitä keitinvettä liikaa keittoon-> liian lirua-> jouduin keittämään lisää porkkanaa ja perunaa jne.. Mutta mitäs pienistä vastoinkäymisistä, tosin aina jotain tällasta sattuu kun puuhaan keittiössä...)

Kuorin ja pilkoin porkkanat, sipulit ja perunat (kukkakaalia otin pari palaa pakkasesta) ja laitoin ne kattilaan kiehumaan. Keitinveteen laitoin kasvisliemikuution ja laakerinlehdet. Kun vihannekset olivat kypsiä, kaadoin veden toiseen astiaan ja noukin pois laakerinlehdet ja soseutin sauvasekoittimella. Lisäsin keitinvettä pikkuhiljaa (tai siis liikaa..) ja kerman ja sekoittelin sekaisin. Mausteita maun mukaan. Ja vinkkinä: kannattaa ensin laittaa sitä vettä vaan vähän ja pikkuhiljaa, silleen säästyy paljolta vaivalta..

väriä sinne tänne.

Käytiin perjantai-iltana ostamassa rautakaupasta uudet kiuaskivet ja samalla päätin ottaa vähän maaliakin kun kerran siellä suunnalla oltiin. Ajattelin ensin että seinän voi maalata myöhemminkin, mutta kotona mies ehdottikin, että maalataan heti!

Uuden värin sai pintaansa makuuhuoneen seinä, limeä. Ihanan säpäkkä väri. Meni myöhälle yöhön ja vaati kolme kerrosta että tuli tasaiseksi. Tällä kertaa mies teki kaiken työn eikä mun tarvinnut tehdä mitään! Itselleni ostin eilen myös Garnierin hiusraitaväripaketin, joten tänään tulee vielä päähänkin väriä.

vuoden ensimmäinen päivä.

Ihana auringonpaiste helottaa ulkona. Pakkastakin mittari näyttää olevan 6 astetta. Ihanaa! Tein (taas) itselleni vuohenjuustosalaatin ja ihastelin kaunista ja kuulasta ilmaa. Nämä kelit kun jatkuisivat niin kauan kuin talvea riittää niin olisipa ihanaa!

raskaan sarjan tamperelainen täällä moro.

Kuva

Löysinpäs hauskan testin tuolta intternetsin ihmemaasta, nimittäin tamperelaisuustestin. Tässä tulokset (tosin nippanappa, eli melkein olin kuitenkin tamperelainen sopivassa mitassa, mutta yhdellä pisteellä meni yli).

Tamperelainen raskaassa sarjassa
Mitään, mitä Tammelantorilta ei voi ostaa, sitä et halua, ja vaikuttaa siltä, että suhteellisuudentaju ei kuulu torimyyjien valikoimaan. Kotiseutuylpeys on hieno asia, mutta rajansa kaikella. Tapparan pelipaita ei ole maailman ainoa käyttökelpoinen vaatekappale, ja muutkin kuin kolmannen polven tamperelaiset ovat päteviä lääkäreitä.

Mitäs tohon muuta voi sanoa, kuin että mustamakkara on parasta, Tappara on terästä (vaikka mulla ei edes ole pelipaitaa), Hönttää ja Toipparia on kuunneltu ysiviisseiskalta ja Vikkulassa käytiin pienenä mummun kanssa aina kaupassa. Eläköön tamperelaisuus:D

Testi löytyy täältä.